Äänioikeudettomasta surusta

oznorTäällä blogissakin olen kirjoittanut tekstin, jos toisenkin surusta, etenkin kuolemaan liittyen. Luennoillani olen pohtinut monen muun lailla surun kanssa elämään oppimista, sitä onko surusta mahdollista selviytyä vai onko selviytyminen ylipäätään oikea sana kuvaamaan sitä niin sanotusti tavoiteltua lopputulemaa. Sitä mitä ihminen kutsuu uudeksi normaalitilaksi. Lähes aina kuitenkin olen käsitellyt aihetta tunnustetun sekä tunnistetun surun sekä surevan näkökulmista. Tänään kirjoitan kuitenkin toisenlaisesta ja jos mahdollista vielä raskaammasta tunteesta: surusta, joka on äänioikeudeton.Lue lisää

Mainokset

Lukutaito vaikuttaa jokapäiväiseen elämään

c7ccd-wp_20140214_11_20_32_pro

Suomalaisten lukutaidon heikkeneminen on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina, mistä osoituksena ovat lukuisat artikkelit sekä siihen liittyvät uutiset. Keskustelu on erittäin tervetullutta, koska uutisoinnin mukaan moni peruskoulunsa päättävä nuori kärsii lukutaidon puutteesta siinä määrin, että se vaikuttaa heidän arjesta selviytymiseensä. Myös aikuisten keskuudessa ollaan oltu huolestuneita verkkolukutaidon heikkenemisestä, yleisestä kielen köyhtymisestä puhumattakaan.Lue lisää

Sata vuotta siviilihautajaisia Suomessa – kirjoituskutsu uskonnottomista hautajaisista

Oletko osallistunut uskonnottomiin hautajaisiin? Oletko järjestänyt sellaiset? Haluaisitko itsellesi hautajaiset ilman minkään uskontokunnan rituaaleja – millaiset ne olisivat? Tämä kirjoituskutsu pyrkii tavoittamaan suomalaisten tunnustuksettomien hautajaisten moninaisuuden ja myös historian.

Tunnustuksettomat hautajaiset, uskonnottomat hautajaiset, siviilihautajaiset – samalla asialla on monta nimeä. On monta syytä järjestää hautajaiset ilman uskonnollisia symboleja tai minkään tietyn uskontokunnan rituaaleja. Poliittiset näkemykset, näkemys kirkon roolista yhteiskunnassa, henkilökohtainen kokemus uskonnon merkityksestä ovat vaikuttaneet ihmisten valintoihin vuosien kuluessa.

Kerro kirjoituksessasi ainakin seuraavat asiat, oman nimesi ja syntymävuotesi lisäksi:
1) missä ja milloin hautajaiset on järjestetty – jos et ole aivan varma, arviokin riittää.
2) Hautajaisten piirteet, kuten vieraiden määrä, paikka, puheet ja musiikki tai niiden puuttuminen, tunnelma ja tunteiden osoittaminen ovat kiinnostavia.

Muita kiinnostavia asioita ovat hautapaikan valinta, kuten myös se, tuhkattiinko vainaja vai oliko kyseessä arkkuhautaus. Voit kertoa vainajan ja hänen lähipiirinsä ajatuksista hautaukseen liittyen, jos vain tiedät niistä jotakin. Entä miten muut ihmiset, hautajaisvieraista hautausalan ammattilaisiin reagoivat hautajaisten uskonnottomuuteen? Voit myös kertoa omia kokemuksiasi hautajaisista – miltä niihin osallistuminen tuntui ja mitä ajattelet hautajaisista yleensä.

Kirjoituskutsu liittyy Sata vuotta siviilihautajaisia Suomessa -tutkimusprojektiin, jossa tutkijana on valtiotieteiden tohtori, sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari. Pajari on myös Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura ry:n (www.kuolemantutkimus.com) puheenjohtaja.

Kirjoita lyhyesti tai pitkästi, omalla tyylilläsi ja tavallasi. Kirjoitukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä valmiissa tutkimuksessa eri kirjoittajia voi tunnistaa. Kirjoitukset luovutetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon nimellä tai nimimerkillä. Jos sallit kirjoituksesi luovutuksen arkistoon, kirjoita vastaukseesi: ”Kirjoitukseni saa luovuttaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon vapaasti käytettäväksi.”

SKS säilyttää ja saattaa aineiston käytettäväksi tehtäviensä täyttämiseksi lain sallimissa rajoissa ja hyvän tavan mukaisesti. SKS:n tehtävänä on edistää, tutkia ja tehdä tunnetuksi suomalaista kulttuuria. SKS:n arkistolla on lain mukaan oikeus käsitellä henkilötietoja yleisiin arkistointitarkoituksiin. Aineiston sisältämiä ja siihen liittyviä henkilötietoja käsitellään lain mukaan. Mikäli aineisto tallennetaan nimellä varustettuna, SKS säilyttää yhteystietoja tulevia yhteydenottoja ja arkistointitarkoitusta varten.

Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen kuolemantutkija@gmail.com 28.2.2019 mennessä. Lisätietoja voit kysyä samasta osoitteesta, myös siinä tapauksessa että haluat mieluummin lähettää kirjoituksesi paperiversiona postissa.

Hollannin eutanasiaan liittyvä rikostutkinta johti syytteeseen

oznorHuhtikuussa kirjoitin Hollannin ensimmäisestä, rikostutkintaan johtaneesta eutanasiatapauksesta. Muistan edelleen, miten moninaisia ajatuksia tapaus tuolloin herätti, suuntaan jos toiseenkin ja kirjoitinkin loppuun, että ainakin itselläni kysymys siitä, halusiko tapauksen potilas oikeasti kuolla. Eilen illalla Helsingin Sanomat kirjoitti, että Hollannissa on päätetty nostaa syyte kyseisessä tapauksessa toiminutta lääkäriä kohtaan.Lue lisää

Marraskuu tapahtumia täynnä…

lamppuPari viikkoa sitten palasin kotiin kirjoituslomalta, joka oli paitsi tuottelias niin hyvin antoisa. Jokainen meistä tietenkin tuottaa tekstiä omalla tavallaan ja itselleen ominaisissa ympäristöissä, mutta itselleni nämä ajanjaksot, joina irtaudun kaikesta muusta ja keskityn ainoastaan kirjoittamiseen ovat kyllä vuoden kohokohtia. Kun voi herätä aamuauringon kanssa, käydä juoksulenkin jälkeen aamupalalla ja asettua sen jälkeen rantatoimistolle kannettavan kanssa ja antaa näppäimistön laulaa. Päivä kuluu oikeasti hujahtamalla, ainakin itselläni. Alkuillasta pidän pienen tauon, kävellen ja ruokaillen. Illalla voi joko lukea tai jatkaa kirjoittamista meren kohinaa kuunnellen. En valita, en lainkaan.Lue lisää

Kirja-arvio: Kuolema. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää

cofSyyskuun 25. julkistettiin Henna Mäkelinin kirjoittama kirja ”Kuolema. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää”. Kirjan kirjoittamisen taustalla on hänen oman lapsensa sairastuminen, sekä siihen liittyvä ”kuolemattomuuden illuusion särkyminen”, kuten kirjoittaja itse asian ilmaisee. Tästä on syntynyt hänen tarpeensa tutustua kuolemaan, jota hän tämän kirjan avulla tyydyttää. Ja täytyy kyllä todeta, että Mäkelin on tehnyt huolellista työtä. 320 sivuinen kirja sisältää 29 haastatteluihin sekä muihin lähdeaineistoihin perustuvaa kuvausta sekä informatiiviset kappaleet liittyen dokumentteihin, joita jälkeenjäänyt tarvitsee vainajan asioiden hoitamiseen sekä digitaalisen jäämistön kanssa toimimiseen.Lue lisää

Maailman saattohoitopäivä

cofLokakuun toisena lauantaina vietetään vuosittaista maailman saattohoidon ja palliatiivisen hoidon päivää, tänä vuonna se on 13.10.2018, eli tulevana viikonloppuna. Worldwide Hospice and Palliative Care Alliancen (WHPCA) mukaan päivän tarkoituksena on lisätä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon näkyvyyttä maailmanlaajuisesti tarjoamalla mahdollisuuksia keskustella niihin liittyvistä teemoista. Samalla pyritään lisäämään tietoa ja ymmärrystä kuolemaan johtavaan sairauteen sairastuneiden potilaiden sekä heidän perheidensä tarpeista.  Nämä tarpeet voivat olla luonteeltaan lääketieteellisiä, sosiaalisia, konkreettisia sekä henkisiä. Lisäksi päivän aikana kerätään avustuksia, joiden avulla tuetaan sekä kehitetään palliatiivisen hoidon sekä saattohoidon palveluita maailmanlaajuisesti.Lue lisää