Arkistosta: Kuolemanrituaalit & Islam

ptrozTänään nostan arkistosta tekstin, joka on julkaistu aiemmassa, Hyvä paha kuolema – blogissani 7.5.2015. Se lukeutui tuon blogin luetuimpiin, eikä aiheen ajankohtaisuus ole muuttunut edelleenkään.

Läheisen ihmisen kuolema on kriisitilanne, joka tavallisesti herättää ihmisessä korostetun tarpeen noudattaa hänen yhteisönsä hyväksymiä rituaaleja. Henkilön sosiaalinen, uskonnollinen sekä kulttuurinen tausta vaikuttaa voimakkaasti myös tapaan, miten hän kokee kuoleman. Tästä johtuen yhteisten rituaalien noudattamisella voi olla erityisen suuri merkitys vähemmistöryhmien, kuten esimerkiksi suomalaisen muslimiyhteisön, keskuudessa. Henkilön osallisuutta kuolemanrituaaleihin arvostetaan ja sen katsotaan myös vahvistavan hänen asemaansa muslimiyhteisön sisällä.Lue lisää

Mainokset

Haastattelututkimus saattohoidossa työskentelville hoitajille

meriTIEDOTE TUTKIMUKSEEN OSALLISTUJILLE

Hyvä erityistason saattohoidossa työskentelevä hoitaja.

Pyydän sinua osallistumaan pro gradu -tutkielmaani, jonka tarkoituksena on selvittää, millaista osaamista ja koulutusta eritystason saattohoidon yksiköissä työskentelevät hoitajat kokevat tarvitsevansa. Tarkoituksena on myös selvittää millaista lisäkoulutusta he ovat saaneet elämän loppuvaiheen hoidosta.

Tutkimusta varten haastattelen puhelimitse noin 20 hoitajaa, jotka työskentelevät erityistason saattohoidon yksiköissä (B-taso). Pyydän Sinua osallistumaan tutkimukseeni ja kertomaan arvokkaan kokemuksesi osaamisvaatimuksista sekä koulutustarpeesta elämän loppuvaiheen hoidossa. Haastatteluilla pyrin saamaan mahdollisimman kattavan kuvauksen osaamisesta ja koulutustarpeista, jonka vuoksi haastatteluun edellytetään vähintään vuoden työkokemusta saattohoidon yksikössä. Haastattelu toteutetaan suomenkielellä.

Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja tutkimusprosessin jokaisessa vaiheessa Sinulla on mahdollisuus perua tai keskeyttää osallistumisesi tutkimukseen. Haastattelen kaikki tutkimukseen osallistuvat henkilöt itse ja haastattelut käydään yksilöhaastatteluina. Haastattelussa esitän osaamiseen, koulutukseen ja koulutustarve -teemoihin liittyviä kysymyksiä. Sinun suostumuksellasi nauhoitan haastattelut, sekä puhelimella että nauhurilla. Haastattelutilanne kestää noin tunnin.

Tutkimuksen aikana kerätyn tiedon käsittelen luottamuksellisesti. Analysoin aineiston itse eikä nimesi näy missään osassa tutkimusta. Tutkimusraportin kirjoitan myös niin, ettei yksittäistä tutkimukseen osallistujaa voida siitä tunnistaa. Aineiston hävitän viisi vuotta tutkimuksen valmistumisen jälkeen. Valmis pro gradu -tutkielma julkaistaan Itä-Suomen yliopiston kirjaston verkkosivuilla ja tulokset saatetaan raportoidaan artikkelina kotimaisessa tieteellisessä tai ammatillisessa lehdessä.

Pyydän Sinua lähestymään sähköpostitse sopiaksemme puhelinhaastatteluajan. Mikäli sinulla on avoimia kysymyksiä tutkimukseen liittyen tai haluat osallistua tutkimukseen, ota yhteyttä.

Kiitos jo etukäteen,

Miina-Liisa Flinkkilä, TtM-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, miinaf@student.uef.fi                                                                                                                                                                                                                                                                              Pro gradu tutkielman ohjaajat:

Päivi Kankkunen, TtT, Yliopistonlehtori, Dosentti, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, paivi.kankkunen@uef.fi

Anja Terkamo-Moisio, TtT, Tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, anja.terkamo-moisio@uef.fi

Millainen oli vuosi 2018?

cofTaas on tultu vuoden viimeiseen päivään ja on aika summata kuluneiden kuukausien antia, miettiä kysymystä millainen oli vuosi 2018? Mitä siitä jää kerrottavaksi ja myöhemmin muisteltavaksi? Ainakin se, ettei se vastannut lainkaan niitä odotuksiani, joilla sen aloitin. Vuoden alkaessa oli työsuhteeni juuri päättynyt, enkä rehellisesti sanottuna oikein osannut suhtautua siihen. Olin toki lukenut paljonkin akateemisten ihmisten työttömyydestä sekä rahoituksen saamisen haasteista, mutta jotenkin omassa kuplassani ajattelin, ettei tämä oikeasti koske minua. Ilta on aamua viisaampi, myös tässäkin asiassa. Koko vuoden olen ollut kauniisti sanottuna vapaan tutkijan tittelillä liikenteessä, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, ettei se ole ollut ihan niin musertavaa kuin pelkäsin.Lue lisää

Toivo kuoleman läheisyydessä

digIhminen tarvitsee toivoa elämänsä jokaisessa vaiheessa, myös kuoleman läheisyydessä. Tämä johtuu siitä, että toivolla on todettu olevan voimakas vaikutus elämänlaatuun (Hälvölä ym. 2015; Collins ym. 2018; Werkander Harstäde ym. 2018). Toivolla on myös yhteys niin elämänlaatuun kuin koettuun terveydentilaankin (Hälvölä ym 2015). Terveenä ollessamme emme useinkaan tule pohtineeksi tämänkaltaisia yhteyksiä, mutta terveydentilan ollessa heikentynyt tai uhattuna toivon merkityskin korostuu. Kuoleman läheisyydessä tilannetta usein kuvataan ”toivottomaksi”, mikä saattaa johtua siitä, että toivo ymmärretään hyvin suppeasti, ainoastaan paranemiseen liittyväksi asiaksi (Hälvölä ym. 2015). Toivo on kuitenkin moniulotteinen tunne, jolla on suuri rooli kuolevan potilaan hoidossa.Lue lisää

Äänioikeudettomasta surusta

oznorTäällä blogissakin olen kirjoittanut tekstin, jos toisenkin surusta, etenkin kuolemaan liittyen. Luennoillani olen pohtinut monen muun lailla surun kanssa elämään oppimista, sitä onko surusta mahdollista selviytyä vai onko selviytyminen ylipäätään oikea sana kuvaamaan sitä niin sanotusti tavoiteltua lopputulemaa. Sitä mitä ihminen kutsuu uudeksi normaalitilaksi. Lähes aina kuitenkin olen käsitellyt aihetta tunnustetun sekä tunnistetun surun sekä surevan näkökulmista. Tänään kirjoitan kuitenkin toisenlaisesta ja jos mahdollista vielä raskaammasta tunteesta: surusta, joka on äänioikeudeton.Lue lisää

Lukutaito vaikuttaa jokapäiväiseen elämään

c7ccd-wp_20140214_11_20_32_pro

Suomalaisten lukutaidon heikkeneminen on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina, mistä osoituksena ovat lukuisat artikkelit sekä siihen liittyvät uutiset. Keskustelu on erittäin tervetullutta, koska uutisoinnin mukaan moni peruskoulunsa päättävä nuori kärsii lukutaidon puutteesta siinä määrin, että se vaikuttaa heidän arjesta selviytymiseensä. Myös aikuisten keskuudessa ollaan oltu huolestuneita verkkolukutaidon heikkenemisestä, yleisestä kielen köyhtymisestä puhumattakaan.Lue lisää

Sata vuotta siviilihautajaisia Suomessa – kirjoituskutsu uskonnottomista hautajaisista

Oletko osallistunut uskonnottomiin hautajaisiin? Oletko järjestänyt sellaiset? Haluaisitko itsellesi hautajaiset ilman minkään uskontokunnan rituaaleja – millaiset ne olisivat? Tämä kirjoituskutsu pyrkii tavoittamaan suomalaisten tunnustuksettomien hautajaisten moninaisuuden ja myös historian.

Tunnustuksettomat hautajaiset, uskonnottomat hautajaiset, siviilihautajaiset – samalla asialla on monta nimeä. On monta syytä järjestää hautajaiset ilman uskonnollisia symboleja tai minkään tietyn uskontokunnan rituaaleja. Poliittiset näkemykset, näkemys kirkon roolista yhteiskunnassa, henkilökohtainen kokemus uskonnon merkityksestä ovat vaikuttaneet ihmisten valintoihin vuosien kuluessa.

Kerro kirjoituksessasi ainakin seuraavat asiat, oman nimesi ja syntymävuotesi lisäksi:
1) missä ja milloin hautajaiset on järjestetty – jos et ole aivan varma, arviokin riittää.
2) Hautajaisten piirteet, kuten vieraiden määrä, paikka, puheet ja musiikki tai niiden puuttuminen, tunnelma ja tunteiden osoittaminen ovat kiinnostavia.

Muita kiinnostavia asioita ovat hautapaikan valinta, kuten myös se, tuhkattiinko vainaja vai oliko kyseessä arkkuhautaus. Voit kertoa vainajan ja hänen lähipiirinsä ajatuksista hautaukseen liittyen, jos vain tiedät niistä jotakin. Entä miten muut ihmiset, hautajaisvieraista hautausalan ammattilaisiin reagoivat hautajaisten uskonnottomuuteen? Voit myös kertoa omia kokemuksiasi hautajaisista – miltä niihin osallistuminen tuntui ja mitä ajattelet hautajaisista yleensä.

Kirjoituskutsu liittyy Sata vuotta siviilihautajaisia Suomessa -tutkimusprojektiin, jossa tutkijana on valtiotieteiden tohtori, sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari. Pajari on myös Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura ry:n (www.kuolemantutkimus.com) puheenjohtaja.

Kirjoita lyhyesti tai pitkästi, omalla tyylilläsi ja tavallasi. Kirjoitukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä valmiissa tutkimuksessa eri kirjoittajia voi tunnistaa. Kirjoitukset luovutetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon nimellä tai nimimerkillä. Jos sallit kirjoituksesi luovutuksen arkistoon, kirjoita vastaukseesi: ”Kirjoitukseni saa luovuttaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon vapaasti käytettäväksi.”

SKS säilyttää ja saattaa aineiston käytettäväksi tehtäviensä täyttämiseksi lain sallimissa rajoissa ja hyvän tavan mukaisesti. SKS:n tehtävänä on edistää, tutkia ja tehdä tunnetuksi suomalaista kulttuuria. SKS:n arkistolla on lain mukaan oikeus käsitellä henkilötietoja yleisiin arkistointitarkoituksiin. Aineiston sisältämiä ja siihen liittyviä henkilötietoja käsitellään lain mukaan. Mikäli aineisto tallennetaan nimellä varustettuna, SKS säilyttää yhteystietoja tulevia yhteydenottoja ja arkistointitarkoitusta varten.

Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen kuolemantutkija@gmail.com 28.2.2019 mennessä. Lisätietoja voit kysyä samasta osoitteesta, myös siinä tapauksessa että haluat mieluummin lähettää kirjoituksesi paperiversiona postissa.