Kirja-arvio: Surun istukka

oznorOlin odottanut Katriina Huttusen esikoisromaanin ilmestymistä jo tovin, koska tiesin että se tulisi olemaan erilainen kertomus surusta. Niinpä lähtiessäni Alanyaan helmikuun 2. päivä matkassa oli myös Surun istukka, jonka lukemisen aloitin jo ennen kuin lentokoneen pyörät irtosivat Helsinki-Vantaan kiitoradalta. 319 sivua myöhemmin tiesin, että tämän kirja-arvion julkaisemiseen voi mennä hetki, koska sisältö herätti hyvin monenlaisia sekä monitahoisia ajatuksia, joiden prosessoimiseen halusin ottaa oman aikani.Lue lisää

Tutkimus hoitotyön lähijohtajien näkemyksistä hyvästä saattohoidosta

TIEDOTE TUTKIMUKSEEN OSALLISTUJALLE

Hyvä hoitotyön lähijohtaja,

Opiskelen hoitotiedettä Itä-Suomen yliopistossa Terveystieteiden tiedekunnassa ja teen pro gradu -tutkielmaa aiheesta ”Hoitotyön lähijohtajien näkemyksiä hyvästä saattohoidosta ja sen mahdollistamisesta perustason yksiköissä”. Perustason yksikkö käsittää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt, joissa annetaan saattohoitoa, mutta se ei ole yksikön pääasiallinen toiminta. Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata hoitotyön lähijohtajien näkemyksiä siitä, millaista hyvä saattohoito on, mitkä ovat sen edellytykset ja millaisia johtamisen toimintoja sen toteutuminen vaatii perustason yksiköissä.

Pyydän Teitä osallistumaan tutkimukseeni, jota varten haastattelen hoitotyön lähijohtajia, jotka työskentelevät perustason yksiköissä esimiehenä. Haastattelut toteutetaan puhelimitse ja niihin on hyvä varata aikaa n. 60 min. Haastattelut ovat luottamuksellisia ja vapaaehtoisia. Haastattelut nauhoitetaan, nauhoite hävitetään asianmukaisesti heti puhtaaksi kirjoittamisen jälkeen.

Haastattelutilanteessa kysyn Teiltä taustatietoja, jotka ovat: ikä, koulutustausta ja työkokemus hoitotyön lähijohtajana. Taustatietojen avulla kuvataan osallistujajoukkoa yleisesti. Puhtaaksi kirjoitettu haastattelu ja taustatiedot säilytetään 5 vuotta salasanalla suojatulla muistitikulla, jonka jälkeen ne hävitetään asianmukaisesti. Tutkimusraportista ei voida tunnistaa yksittäistä tutkimukseen osallistujaa.

Teillä on oikeus kieltäytyä tutkimukseen osallistumisesta missä tahansa vaiheessa ilman erillistä syytä tai seuraamuksia. Tutkimuksen keskeyttäessänne Teistä siihen mennessä kerättyjä tietoja voidaan kuitenkin käyttää osana tutkimusaineistoa. Tutkimus ja sen tulokset julkaistaan sähköisesti Itä-Suomen yliopiston internetsivuilla pro gradu -tutkielman muodossa. Tutkimus ja sen tulokset voidaan julkaista myös artikkelin muodossa tieteellisessä tai ammatillisessa julkaisussa.

Pyydän Teitä lähestymään minua sähköpostitse 5.4.2019 mennessä sopiaksemme haastatteluajan. Mikäli Teillä on kysymyksiä tutkimukseeni liittyen tai haluatte osallistua tutkimukseeni, ottakaa yhteyttä.

Etukäteen kiittäen,

Suvi Lemström, TtM-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos suvilem@student.uef.fi

Pro gradu -tutkielman ohjaajat

Päivi Kankkunen, TtT, yliopistonlehtori, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos paivi.kankkunen@uef.fi

Katja Blomberg, TtM, tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos katjamarikablomberg@gmail.com

 

Arkistosta: Kuolemanrituaalit & Islam

ptrozTänään nostan arkistosta tekstin, joka on julkaistu aiemmassa, Hyvä paha kuolema – blogissani 7.5.2015. Se lukeutui tuon blogin luetuimpiin, eikä aiheen ajankohtaisuus ole muuttunut edelleenkään.

Läheisen ihmisen kuolema on kriisitilanne, joka tavallisesti herättää ihmisessä korostetun tarpeen noudattaa hänen yhteisönsä hyväksymiä rituaaleja. Henkilön sosiaalinen, uskonnollinen sekä kulttuurinen tausta vaikuttaa voimakkaasti myös tapaan, miten hän kokee kuoleman. Tästä johtuen yhteisten rituaalien noudattamisella voi olla erityisen suuri merkitys vähemmistöryhmien, kuten esimerkiksi suomalaisen muslimiyhteisön, keskuudessa. Henkilön osallisuutta kuolemanrituaaleihin arvostetaan ja sen katsotaan myös vahvistavan hänen asemaansa muslimiyhteisön sisällä.Lue lisää

Haastattelututkimus saattohoidossa työskentelville hoitajille

meriTIEDOTE TUTKIMUKSEEN OSALLISTUJILLE

Hyvä erityistason saattohoidossa työskentelevä hoitaja.

Pyydän sinua osallistumaan pro gradu -tutkielmaani, jonka tarkoituksena on selvittää, millaista osaamista ja koulutusta eritystason saattohoidon yksiköissä työskentelevät hoitajat kokevat tarvitsevansa. Tarkoituksena on myös selvittää millaista lisäkoulutusta he ovat saaneet elämän loppuvaiheen hoidosta.

Tutkimusta varten haastattelen puhelimitse noin 20 hoitajaa, jotka työskentelevät erityistason saattohoidon yksiköissä (B-taso). Pyydän Sinua osallistumaan tutkimukseeni ja kertomaan arvokkaan kokemuksesi osaamisvaatimuksista sekä koulutustarpeesta elämän loppuvaiheen hoidossa. Haastatteluilla pyrin saamaan mahdollisimman kattavan kuvauksen osaamisesta ja koulutustarpeista, jonka vuoksi haastatteluun edellytetään vähintään vuoden työkokemusta saattohoidon yksikössä. Haastattelu toteutetaan suomenkielellä.

Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja tutkimusprosessin jokaisessa vaiheessa Sinulla on mahdollisuus perua tai keskeyttää osallistumisesi tutkimukseen. Haastattelen kaikki tutkimukseen osallistuvat henkilöt itse ja haastattelut käydään yksilöhaastatteluina. Haastattelussa esitän osaamiseen, koulutukseen ja koulutustarve -teemoihin liittyviä kysymyksiä. Sinun suostumuksellasi nauhoitan haastattelut, sekä puhelimella että nauhurilla. Haastattelutilanne kestää noin tunnin.

Tutkimuksen aikana kerätyn tiedon käsittelen luottamuksellisesti. Analysoin aineiston itse eikä nimesi näy missään osassa tutkimusta. Tutkimusraportin kirjoitan myös niin, ettei yksittäistä tutkimukseen osallistujaa voida siitä tunnistaa. Aineiston hävitän viisi vuotta tutkimuksen valmistumisen jälkeen. Valmis pro gradu -tutkielma julkaistaan Itä-Suomen yliopiston kirjaston verkkosivuilla ja tulokset saatetaan raportoidaan artikkelina kotimaisessa tieteellisessä tai ammatillisessa lehdessä.

Pyydän Sinua lähestymään sähköpostitse sopiaksemme puhelinhaastatteluajan. Mikäli sinulla on avoimia kysymyksiä tutkimukseen liittyen tai haluat osallistua tutkimukseen, ota yhteyttä.

Kiitos jo etukäteen,

Miina-Liisa Flinkkilä, TtM-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, miinaf@student.uef.fi                                                                                                                                                                                                                                                                              Pro gradu tutkielman ohjaajat:

Päivi Kankkunen, TtT, Yliopistonlehtori, Dosentti, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, paivi.kankkunen@uef.fi

Anja Terkamo-Moisio, TtT, Tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, anja.terkamo-moisio@uef.fi

Millainen oli vuosi 2018?

cofTaas on tultu vuoden viimeiseen päivään ja on aika summata kuluneiden kuukausien antia, miettiä kysymystä millainen oli vuosi 2018? Mitä siitä jää kerrottavaksi ja myöhemmin muisteltavaksi? Ainakin se, ettei se vastannut lainkaan niitä odotuksiani, joilla sen aloitin. Vuoden alkaessa oli työsuhteeni juuri päättynyt, enkä rehellisesti sanottuna oikein osannut suhtautua siihen. Olin toki lukenut paljonkin akateemisten ihmisten työttömyydestä sekä rahoituksen saamisen haasteista, mutta jotenkin omassa kuplassani ajattelin, ettei tämä oikeasti koske minua. Ilta on aamua viisaampi, myös tässäkin asiassa. Koko vuoden olen ollut kauniisti sanottuna vapaan tutkijan tittelillä liikenteessä, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, ettei se ole ollut ihan niin musertavaa kuin pelkäsin.Lue lisää

Toivo kuoleman läheisyydessä

digIhminen tarvitsee toivoa elämänsä jokaisessa vaiheessa, myös kuoleman läheisyydessä. Tämä johtuu siitä, että toivolla on todettu olevan voimakas vaikutus elämänlaatuun (Hälvölä ym. 2015; Collins ym. 2018; Werkander Harstäde ym. 2018). Toivolla on myös yhteys niin elämänlaatuun kuin koettuun terveydentilaankin (Hälvölä ym 2015). Terveenä ollessamme emme useinkaan tule pohtineeksi tämänkaltaisia yhteyksiä, mutta terveydentilan ollessa heikentynyt tai uhattuna toivon merkityskin korostuu. Kuoleman läheisyydessä tilannetta usein kuvataan ”toivottomaksi”, mikä saattaa johtua siitä, että toivo ymmärretään hyvin suppeasti, ainoastaan paranemiseen liittyväksi asiaksi (Hälvölä ym. 2015). Toivo on kuitenkin moniulotteinen tunne, jolla on suuri rooli kuolevan potilaan hoidossa.Lue lisää

Äänioikeudettomasta surusta

oznorTäällä blogissakin olen kirjoittanut tekstin, jos toisenkin surusta, etenkin kuolemaan liittyen. Luennoillani olen pohtinut monen muun lailla surun kanssa elämään oppimista, sitä onko surusta mahdollista selviytyä vai onko selviytyminen ylipäätään oikea sana kuvaamaan sitä niin sanotusti tavoiteltua lopputulemaa. Sitä mitä ihminen kutsuu uudeksi normaalitilaksi. Lähes aina kuitenkin olen käsitellyt aihetta tunnustetun sekä tunnistetun surun sekä surevan näkökulmista. Tänään kirjoitan kuitenkin toisenlaisesta ja jos mahdollista vielä raskaammasta tunteesta: surusta, joka on äänioikeudeton.Lue lisää