Sata vuotta siviilihautajaisia Suomessa – kirjoituskutsu uskonnottomista hautajaisista

Oletko osallistunut uskonnottomiin hautajaisiin? Oletko järjestänyt sellaiset? Haluaisitko itsellesi hautajaiset ilman minkään uskontokunnan rituaaleja – millaiset ne olisivat? Tämä kirjoituskutsu pyrkii tavoittamaan suomalaisten tunnustuksettomien hautajaisten moninaisuuden ja myös historian.

Tunnustuksettomat hautajaiset, uskonnottomat hautajaiset, siviilihautajaiset – samalla asialla on monta nimeä. On monta syytä järjestää hautajaiset ilman uskonnollisia symboleja tai minkään tietyn uskontokunnan rituaaleja. Poliittiset näkemykset, näkemys kirkon roolista yhteiskunnassa, henkilökohtainen kokemus uskonnon merkityksestä ovat vaikuttaneet ihmisten valintoihin vuosien kuluessa.

Kerro kirjoituksessasi ainakin seuraavat asiat, oman nimesi ja syntymävuotesi lisäksi:
1) missä ja milloin hautajaiset on järjestetty – jos et ole aivan varma, arviokin riittää.
2) Hautajaisten piirteet, kuten vieraiden määrä, paikka, puheet ja musiikki tai niiden puuttuminen, tunnelma ja tunteiden osoittaminen ovat kiinnostavia.

Muita kiinnostavia asioita ovat hautapaikan valinta, kuten myös se, tuhkattiinko vainaja vai oliko kyseessä arkkuhautaus. Voit kertoa vainajan ja hänen lähipiirinsä ajatuksista hautaukseen liittyen, jos vain tiedät niistä jotakin. Entä miten muut ihmiset, hautajaisvieraista hautausalan ammattilaisiin reagoivat hautajaisten uskonnottomuuteen? Voit myös kertoa omia kokemuksiasi hautajaisista – miltä niihin osallistuminen tuntui ja mitä ajattelet hautajaisista yleensä.

Kirjoituskutsu liittyy Sata vuotta siviilihautajaisia Suomessa -tutkimusprojektiin, jossa tutkijana on valtiotieteiden tohtori, sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari. Pajari on myös Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura ry:n (www.kuolemantutkimus.com) puheenjohtaja.

Kirjoita lyhyesti tai pitkästi, omalla tyylilläsi ja tavallasi. Kirjoitukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä valmiissa tutkimuksessa eri kirjoittajia voi tunnistaa. Kirjoitukset luovutetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon nimellä tai nimimerkillä. Jos sallit kirjoituksesi luovutuksen arkistoon, kirjoita vastaukseesi: ”Kirjoitukseni saa luovuttaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon vapaasti käytettäväksi.”

SKS säilyttää ja saattaa aineiston käytettäväksi tehtäviensä täyttämiseksi lain sallimissa rajoissa ja hyvän tavan mukaisesti. SKS:n tehtävänä on edistää, tutkia ja tehdä tunnetuksi suomalaista kulttuuria. SKS:n arkistolla on lain mukaan oikeus käsitellä henkilötietoja yleisiin arkistointitarkoituksiin. Aineiston sisältämiä ja siihen liittyviä henkilötietoja käsitellään lain mukaan. Mikäli aineisto tallennetaan nimellä varustettuna, SKS säilyttää yhteystietoja tulevia yhteydenottoja ja arkistointitarkoitusta varten.

Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen kuolemantutkija@gmail.com 28.2.2019 mennessä. Lisätietoja voit kysyä samasta osoitteesta, myös siinä tapauksessa että haluat mieluummin lähettää kirjoituksesi paperiversiona postissa.

Mainokset

Kun vauvaonni vaihtuu kuolemansuruun

cofKuolleiden lasten muistopäivä tuntuu mielekkäältä ajankohdalta kirjoittaa viime perjantaina Helsingissä pidetystä väitöstilaisuudesta, jota kävin seuraamassa. Juha Itkonen puolusti väitöstutkimustaan ”Kun vauvaonni vaihtuu kuolemansuruun. Narratiivinen tutkimus kohtukuolemasta, lapsen kuoleman aiheuttamasta surusta ja selviytymisprosessista sekä kirkon tuesta”. Vastaväittäjänä toimi  Jari Kylmä Tampereen yliopistosta. Itkosen tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kirkon tukea vanhempien kertomuksissa kohtukuolemasta sekä lapsen kuoleman aiheuttamasta suru- ja selviytymisprosessista.Lue lisää

Surukonferenssi 2019: Tiivistelmien jättö on avautunut

LogoEnsi vuoden Surukonferenssi järjestetään Tampereella 11-12.4.2019, mikä kannattaa merkitä kalenteriin jo nyt. Surukonferenssin tavoitteena on lisätä tietoutta kuoleman jälkeisestä surusta ja surevan tukemisesta. Lisäksi tavoitteena on tuoda esille suomalaista kuolemaan liittyvää tutkimustietoa ja erilaisia hankkeita / projekteja / hyviä toimintakäytänteitä.Lue lisää

Esseetutkimuksen aineiston keruuta pidennetty 31.1.2018 asti

cofEsseetutkimuksen aineiston keruun ensimmäinen vaihe päättyi eilen. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia tutkimukseen tähän mennessä osallistuneita henkilöitä heidän lähettämistään kuvauksista!

Jotta keräämämme aineisto olisi mahdollisimman monipuolinen, olemme tutkimusryhmässä päättäneet pidentää aineiston keruuta 31.1.2018 saakka.Lue lisää

Esseetutkimus elämän loppuvaiheen hoidon eettisistä kysymyksistä

UEF_logoTIEDOTE TUTKIMUKSESTA

IDEC – In Proximity of Death: Ethical aspects of Care (Elämän loppuvaiheen hoidon eettisiä kysymyksiä) / Esseetutkimus

Pyyntö osallistua tutkimukseenLue lisää

Saanko esitellä: IDEC

kukkaLokakuusta on muodostunut itselleni uusien alkujen kuukausi, ainakin ammatillisesti tarkasteltuna. 2013 aloitin väitöskirjaprosessini lokakuussa, 2016 oli vuorossa väitöksen jälkeisen projektin suunnittelu ja nyt on tullut aika esitellä tämän suunnittelutyön tulos: IDEC – In proximity of Death: Ethical aspects of Care (Elämän loppuvaiheen hoidon eettisiä kysymyksiä), tuttavallisemmin vain IDEC.Lue lisää

Sairaanhoitajien osallisuus eutanasiaprosessissa

bdrOlen kirjoittanut suhteellisen paljon sairaanhoitajien asenteista eutanasiaa kohtaan, mutta vähemmän siitä, miten he asennoituvat omaan rooliinsa itse eutanasiaprosessissa. Eilen Nursing Ethics julkaisi online first version artikkelista, jossa käsittelemme juuri tätä kysymystä. Aiemmassa kirjallisuudessa on nostettu esiin se, ettei sairaanhoitajan, sen enempää kuin kenenkään muunkaan, myönteinen asenne eutanasiaa kohtaan tarkoita vielä sitä, että ihminen olisi valmis osallistumaan itse prosessiin. Sen johdosta on tärkeää tietää miten sairaanhoitajat suhtautuvat heidän osallisuuteensa, etenkin kun heidät rinnastetaan Kanadan lainsäädännössä lääkäreihin päätöksenteon sekä eutanasian toteuttamisen osalta.Lue lisää