Viime viikolla vierailin Barcelonassa, jossa lauantain ohjelmaan kuului vierailu Montjuïcin hautausmaalla. Hautausmaan yhteydessä oli museo, jossa esiteltiin ruumisvaunuja, joilla ”ennen vanhaan” vainajat kuljetettiin viimeisellä matkallaan. Tavat ovat muuttuneet, hautajaissaattueet pienentyneet tai kadonneet kokonaan ja kuljetuskin hoituu nykyään ruumisautossa. Itse katselin vanhoja vaunuja suurella mielenkiinnolla, makaaberia tai ei, mutta huomasin ajattelevani, että niissä on oma viehätyksensä.

Tätä ylellisintä mallia edustavaa vaunua käytettiin 1700-luvulla. Kuljetusosaa ympäröivät suuret kalliit ikkunat, jotka suojasivat matkustajaa.

Tämä barokkityyliä edustava ruumisvaunu, ”Grand Doumont” suunniteltiin 1800-luvun alussa. Sitä vetivät kuusi hevosta, joita ohjattiin ratsain. Tämä lisäsi vaunujen näyttävyyttä, koska kuljettajan istuinta ei tarvittu lainkaan.

Ornamentiikkansa mukaan nimettyjen goottilaisten vaunujen keskiosa on rakennettu puusta. Nämä uniikit vaunut edustavat 1800-luvun loppupuolta. Ainutlaatuisiksi sen tekee vaunujen purppura väritys, joka yhdistettiin paastonajan liturgiaan.

Kaikki ruumisvaunut eivät suinkaan olleet mustia. Näitä valkoisia vaunuja kutsutaan nimellä Aranya Blanca (valkoinen hämähäkki). Vaunuja käytettiin usein lasten sekä nuorten naisien hautajaisissa 1800- luvun puolivälistä aina 1950-luvulle saakka.

Näissä vaunuissa vainajan perhe saattoi ruumisvaunua hautausmaalle, siitä nähtävästi juontaa myös vaunujen nimi: Lesken vaunut. Parhaista materiaaleista valmistetut vaunut olivat samanaikaisesti sekä ylelliset että mukavat. Vaunujen takaosassa saattoi seistä kaksi nuorta miestä, valmiina tarvittaessa avustamaan matkustajia tai pitelemään hevosia.

Vaunujen kuljettajilla sekä avustavilla henkilöillä oli luonnollisesti myös näyttävät, vaunuihin sopivat vaatteet.

Palvelulla on aina ollut hintansa. 1876 päivätyn kirjan mukaan viimeinen matka ruumisvaunussa maksoi 160 ja 250 pesetan välillä, riippuen siitä odottivatko vaunut kirkon edessä vai eivät.

Kyyti leskenvaunuissa maksoi 50 pesetaa vuonna 1876.

Anja

p.s. Itse hautausmaa oli myös äärettömän kaunis, niitä kuvia hieman myöhemmin.