Viimeksi kirjoitin vierailustani saattohoitoyksikössä, tänään kirjoituksen aiheena on palliatiivinen tukitiimi, joka toimii suuressa akuuttisairaalassa Belgiassa. Vierailu oli erittäin mielenkiintoinen jo siitäkin syystä, että en ole tutustunut aiemmin tämänkaltaiseen toimintaan sen enempää Suomessa kuin Saksassakaan. Enkä rehellisesti sanottuna tiedä, onko kummassakaan maassa tällaista toimintaa järjestettykään.

Tiimi, jossa vierailin, koostuu 3 lääkäristä, 3 psykologista sekä 5 sairaanhoitajasta. Nimensä mukaisesti palliatiivinen tukitiimi tukee erilaisia akuuttiosastoja palliatiivisen hoidon kysymyksissä sekä osallistuu mahdollisiin eutanasiaprosesseihin. Belgialaisen käytännön mukaisesti jokaisella osastolla on nimetty henkilö vastaamaan palliatiivisesta hoidosta. Tämän lisäksi osastot voivat konsultoida palliatiivista tukitiimiä tilanteissa, joissa kokevat tarvitsevansa apua. Yhteydenotto voi tarkoittaa puhelimessa toteutettavaa neuvontaa tai konkreettisempaa apua, jolloin palliatiivinen tukitiimi tutustuu kyseessä olevan potilaan sairauskertomukseen ja vierailee osastolla.

Tiimiin ollaan yhteydessä vuosittain n. 60 yksiköstä, eli tehtävänkuva on hyvin monipuolinen. Konsultaatiopyynnöt liittyvät usein kivun tai oireiden hoitoon, eutanasiaan, erilaisiin elämänkriiseihin sekä kommunikaatio-ongelmiin joko hoitavan tiimin sisällä tai hoitavan tiimin ja potilaan välillä. Palliatiivista tukitiimiä voidaan konsultoida myös hoitotahtoa tai itse hoitoa suunnitellessa, jolloin heidän tehtävänsä on kartoittaa sekä kuvata erilaisia mahdollisuuksia yksittäisen potilaan tilanteessa.

Tiimi näkee jokaisen interventionsa sekä osastokäynnin myös koulutus- tai valmennustapahtumana, jonka tarkoitus on kehittää sekä reflektiota että osaston henkilökunnan ammattitaitoa palliatiivisen hoidon ja siihen liittyvien käytänteiden osalta. Kanssani keskustellut henkilö korostikin dialogin sekä positiivisen asenteen merkitystä kohtaamisissa osastojen henkilökunnan ja potilaiden kanssa. Mutta toki hän myönsi, ettei se aina ole niin yksinkertaista, etenkin tilanteissa, joissa osastolla toimitaan vastoin heidän ohjeitaan tai yhdessä sovittua toimintatapaa. Neuvonnan lisäksi tiimi kirjoittaa ohjeita ja laatii käytänteitä osastojen avuksi.

Tilanteessa, jossa potilas esittää perustellun eutanasiapyynnön palliatiivinen tukitiimi sidotaan mukaan prosessiin heti sen alkuvaiheessa. Tiimillä on prosessissa kaksinainen rooli, toisaalta heidän tehtävänsä on keskustella potilaan kanssa ja kertoa palliatiivisen hoidon mahdollisuuksista sekä varmistaa osaltaan, että eutanasia on juuri se, mitä potilas toivoo ja kartoittaa pyynnön taustalla vaikuttavat syyt. Toisaalta palliatiivinen tiimi kontrolloi eutanasiaprosessin toteutumista ja varmistaa että se noudattaa lakia sekä prosessille asetettuja vaatimuksia ja käytänteitä. Tästä syystä heidän täytyy leimallaan vahvistaa prosessin ”laatu” eutanasiaan käytettävien lääkkeiden osalta, mikäli leimaa ei ole eutanasiaa ei voida toteuttaa. Mikäli eutanasiaa toivova henkilö haluaa kuolla kotonaan, palliatiivinen tukitiimi on yhteydessä hänen omaan lääkäriinsä selvittäen tämän valmiutta toteuttaa eutanasia. Omalääkärin kieltäytyessä tiimi selvittää muita mahdollisia vaihtoehtoja potilaan toiveen toteuttamiseksi.

Henkilö, jonka kanssa keskustelin, kertoi työskennelleensä 8 vuotta palliatiivisessa tukitiimissä. Hän kuvasi eutanasiatapausten lisääntyneen tänä aikana selvästi. Alkuaikoina niitä toteutettiin n. viisi vuodessa, nykyään vuotuinen määrä on noin 20. Tämä näkyy hänen mielestään myös tiimin toiminnassa. Aiemmin eutanasian toteuttaja saattoi olla palliatiivisen tukitiimin lääkäri, mutta nykyään se ei ole mahdollista lisääntyneen määrän johdosta. Palliatiivisen tukitiimin lääkäri saattaa kuitenkin toimia toisena päätöksentekijänä eutanasiaprosessissa. Osastolla toteutuneen eutanasian jälkeen palliatiivinen tukitiimi toteuttaa yksikössä debriefing-tilanteen, jossa osallistujien tunteiden ja ajatusten lisäksi tarkastellaan myös itse prosessia ja siihen liittyviä käytänteitä.

Palliatiivisten yksiköiden sekä tukitiimin lisäksi Belgiassa toimii vielä palliatiivinen verkosto, jonka rooli vaikuttaisi olevan tukitiimin kaltainen, mutta tuen kohteena ovat ns. perhelääkärit, jotka toimivat sairaaloiden ulkopuolella eli toteuttavat palliatiivista hoitoa ja eutanasiaa potilaiden kotona. Kokonaiskuvan saamiseksi olisi mielenkiintoista päästä tutustumaan myös heidän toimintaansa, mutta ehkä sekin toteutuu tulevaisuudessa.

Anja