Syyskuun 25. julkistettiin Henna Mäkelinin kirjoittama kirja ”Kuolema. Kaikki mitä olet aina halunnut tietää”. Kirjan kirjoittamisen taustalla on hänen oman lapsensa sairastuminen, sekä siihen liittyvä ”kuolemattomuuden illuusion särkyminen”, kuten kirjoittaja itse asian ilmaisee. Tästä on syntynyt hänen tarpeensa tutustua kuolemaan, jota hän tämän kirjan avulla tyydyttää. Ja täytyy kyllä todeta, että Mäkelin on tehnyt huolellista työtä. 320 sivuinen kirja sisältää 29 haastatteluihin sekä muihin lähdeaineistoihin perustuvaa kuvausta sekä informatiiviset kappaleet liittyen dokumentteihin, joita jälkeenjäänyt tarvitsee vainajan asioiden hoitamiseen sekä digitaalisen jäämistön kanssa toimimiseen.

Kirja on rakenteellisesti jaettu kolmeen osioon, ”Ennen kuolemaa”, ”Kuoleman aikana” sekä ”Kuoleman jälkeen”. Kirja alkaa erittäin vahvasti, 42-vuotiaan Jarkon, isän ja puolison kuvatessa sitä, miltä tuntuu tehdä kuolemaa. Nuori lääkäri Laura pohtii, onko lääkärin ammatissa tilaa tunteille, kun taas 87-vuotias Ritva miettii kysymystä, saako jo haluta kuolla? Kalle puolestaan tarkastelee kärsimyksen mahdollista tarkoitusta ja Soile Poijula kuvaa, miten puhua lapselle surusta ja kuolemasta.

Toinen osio alkaa mielestäni oikeutetusti Juha Hännisen haastatteluun perustuen kysymyksellä onko kuolema kipua ja kärsimystä? Riitta, 57 on ”alkanut pelätä, että elää vanhaksi” miettiessään kommunikaation merkitystä kuolevan hoidossa teemalla potilaan ja omaisen oikeudet. Allekirjoittanut tuo kirjaan oman panoksensa pohtimalla miksi sairaanhoitaja ei saisi pelätä kuolemaa ja Juha Kyllönen vastaa osaltaan kysymykseen, miten kohdata kuoleva. Keski-ikäinen Leena on entinen itsetuhoinen ja avaa näkemystään siitä miksi joku haluaa kuolla. Kuoleman merkkejä avaa kotisaattohoitoa toteuttava Mia ja elämää ennen lapsen kuolemaa kuvaa omaa lastaan saattohoitava Saara. Erittäin voimakas on vaimonsa itsemurhapäätöstä kunnioittaneen Reijon haastattelu. Kuoleman rajakokemuksiakin kirjassa käsitellään sekä omakohtaisen kokemuksen, että tutkimuksen näkökulmasta.

Kuoleman jälkeen-osio alkaa vainajan valmisteluun sekä hautajaisten järjestelyyn liittyvillä teemoilla. Jaana vastaa kysymykseen, voiko elämä jatkua lapsen kuoleman jälkeen? Mari Pulkkinen pohtii miksi suru erottaa eikä yhdistä ja Eija Leskinen avaa ekologista hautausta. Juha järjesti isälleen uskonnottomat hautajaiset ja miettii, miksi hautajaisissa täytyy pidätellä itkua. Uskonnottomien hautajaisista enemmän tietoa antaa myös Laura Mäntysalo, joka on Pro-Seremoniat-Palvelukeskuksen hallituksen jäsen. Miran äiti on kuollut henkirikoksen uhrina. Mira kuvaa osaltaan omaisen elämää tämän jälkeen. Johanna Sumiala puolestaan avaa verkossa toteutuvan surun ja kuoleman käytänteitä. Nuoren surevan näkökulma tulee esiin Nikon kertoessa mikä kannattelee nuorta surussa. Viimeinen haastattelu tavallaan sulkee ympyrän Katjan kuvatessa elämänmuutoksia kirjan aloittavan Jarkon kuoleman jälkeen.

Mielestäni kirjassa on onnistuttu hyvin kokemusasiantuntijoiden sekä asiantuntijoiden osuuksien jaksottamisessa. Henkilökohtaisten kokemusten kuvaus on aitoa, sekä kieleltään että ja sisällöltään ja näin ollen ne ovat vaikuttavia sekä ajatuksia herättäviä. Välissä esitetyt tieteeseen tai pitkään kokemukseen perustuvat asiantuntijahaastattelut keventävät lukukokemusta, joka saattaisi olla hyvinkin raskas, mikäli kirja koostuisi yksinomaan kokemusasiantuntijoiden kuvauksista. Mutta kirja haastaa ajattelemaan ja pohtimaan sitä omaa suhtautumistaan erilaisiin kuolemaan liittyviin asioihin.

Onko kirjassa kaikki mitä aina olen halunnut tietää? No, omasta ammatinvalinnastani johtuen on rehellisesti sanottava, että ei. Mutta uskon kirjan sisältävän monia asioita, joita ihmiset ovat pohtineet ja joita he haluavat tietää kuolemaan liittyen. Näin ollen voin hyvillä mielin suositella tätä kirjaa luettavaksi heille, joita kuolema aiheena kiinnostaa tai jotka syystä tai toisesta ovat sen kanssa tekemisissä. Uskon että laajuutensa johdosta tämä teos tarjoaa uusia näkökulmia, vaikka aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen olisikin jo aiemmin tutustunut.

Anja