Suomalaisten lukutaidon heikkeneminen on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina, mistä osoituksena ovat lukuisat artikkelit sekä siihen liittyvät uutiset. Keskustelu on erittäin tervetullutta, koska uutisoinnin mukaan moni peruskoulunsa päättävä nuori kärsii lukutaidon puutteesta siinä määrin, että se vaikuttaa heidän arjesta selviytymiseensä. Myös aikuisten keskuudessa ollaan oltu huolestuneita verkkolukutaidon heikkenemisestä, yleisestä kielen köyhtymisestä puhumattakaan.

Lukutaidon hyödyt ovat merkittävät jokapäiväisessä elämässä. Paljon lukevan lapsen sanavaraston on todettu olevan laajan ja monipuolisen. Lukutaidon on nähty kasvattavan myös lapsen mielikuvitusta, eläytymiskykyä sekä empaattisuuta. Hyvän lukutaidon omaavat lapset menestyvät myös paremmin koulussa sekä olevan koulumyönteisempiä kuin heikon lukutaidoltaan heikommat lapset. Lukutaito vaikuttaa myös henkilön työllistymiseen positiivisesti sekä ehkäisee henkilön syrjäytymistä. Työllistymisen lisäksi hyvä lukutaito parantaa ihmisen jatkokoulutusmahdollisuuksia. Sosiaalisuuden sekä keskittymiskyvyn kehittymisen lisäksi hyvä lukutaito edistää henkilön terveyttä ja hyvinvointia, sillä lukeminen rentouttaa sekä vähentää stressiä. Lukemisen nähdään myös estävän aivojen rappeutumista sekä dementia puhkeamista, minkä johdosta lukemisen avulla voidaan estää myös ikääntymisen haittoja. Näin ollen uskallan väittää, että lukutaidolla todellakin on merkitystä.

Ammatillisen opettajaopintojeni yhteydessä teimme ryhmätyönä Prezi-esityksen, jonka tarkoituksena oli tiiviissä muodossa esittää lukutaidon merkitystä sekä kuvata keinoja lukutaidon parantamiseen. Jaoimme linkin esitykseen omilla sosiaalisen median kanavillamme. Esityksen vaikutuksen todentamiseksi Webropol-ohjelmalla oli laadittu yhden kysymyksen (”Lisääntyikö tietoisuutesi lukutaidosta esityksen jälkeen?”) mittainen kysely ja linkki kyselyyn sijoitettiin esityksen viimeiselle sivulle. Lukijoita pyydettiin avaamaan linkki ja vastaamaan kyselyyn omalta osaltaan asteikolla 1 (”Ei lainkaan”) – 5 (”Merkittävästi”).

Kysely oli avoinna 26.-30.11.2018. Tuona aikana siihen vastasi yhteensä 34 henkilöä. Vastaukset jakautuivat arviointiasteikolla 1-5 seuraavasti: 1 (n=5), 2 (n=7), 3 (n=10), 4 (n=12), 5 (n=0). Kaikkien vastausten keskiarvoksi muodostui 2,85. Tulosten perusteella esitys lisäsi tietoisuutta ainakin jonkin verran enemmistön osalla. Kukaan vastaajista ei kokenut tietoisuutensa lisääntyneen merkittävästi, mikä voidaan nähdä osoituksena ilmiön ajankohtaisuudesta sekä osaltaan myös merkittävyydestä.

Vastaajamäärä jäi 34 osallistujaan, mikä voi tuntua alhaiselta etenkin, kun linkki jaettiin sosiaalisen median kanavilla. On kuitenkin perusteltu syy olettaa, että esityksen katsoi huomattavasti useampi henkilö, koska yksistään omalla FB-sivullani olleeseen postaukseen oli reagoinut huomattavasti useampi. Saimme myös kirjallista palautetta, jota en kuitenkaan julkaise tässä blogissa. Palautteen perusteella voi kuitenkin olettaa, että aiheeseen perehtyneet ihmiset ovat pitäytyneet vastaamasta esitykseen liittyvään kysymykseen. Lisäksi huomasimme ryhmässä, ettei kyselylinkki avautunut ongelmitta, etenkin mikäli esitys katsottiin puhelimella. Se on myös osaltaan saattanut vaikuttaa vastausten määrään ja tulisikin huomioida paremmin seuraavassa mahdollisessa kyselyssä.

Anja