Somen käyttö edelleen vähäistä tutkijoiden keskuudessa

WP_20161112_12_13_04_ProTämän vuoden huhtikuussa Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) toteutti kyselyn kunta-alan tutkijoiden keskuudessa heidän sosiaalisen median käyttötavoistaan, someen liittyvistä käsityksistä sekä heidän arvioistaan somen roolista tulevaisuudessa. Kutsu lähetettiin yhteensä 360 tutkijalle, joista 95 vastasi kyselyyn reilun viikon aikana. Edellisen kerran KAKS toteutti vastaavan kyselyn vuonna 2014, jolloin 120 tutkijaa osallistui siihen. Vuoden 2014 tuloksista kirjoitin aiemmassa blogissani otsikolla ”Tutkijat somessa: A never ending story?”

Vastaajien taustatietoja tarkastellessa silmiini pisti se, että heistä kolmannes oli 50-59-vuotiaita, kun vuoden 2014 kyselyssä suurimman ryhmän muodostivat 40-49-vuotiaat tutkijat. Samoin reilusti yli puolet vastanneista olivat yliopiston tai jonkin yliopiston tutkimuslaitoksen palveluksessa, yli puolet olivat joko Tampereen tai Itä-Suomen yliopistojen palkkalistoilla.

Yhtenevästi vuoden 2014 kyselyn tulosten kanssa, suurin osa vastanneista ei juuri käytä somea työtehtäviin, ajallisesti mitattuna tämä tarkoittaa alle tuntia päivässä. Sitä vastoin työn ulkopuolella, ns. ”yksityishenkilönä” kolmannes (32%) ilmoitti käyttävänsä somea 1-2 tuntia päivän aikana. Suosituin sovellus vastaajien keskuudessa on Facebook, jota ilmoitti käyttävänsä 47% vastanneista tutkijoista. Toiseksi suosituimmaksi sovellukseksi nousi Research Gate (14%) ja kolmannelta sijalta löytyy Twitter (13%)

Eniten somessa selataan uutisia sekä ajankohtaisia aiheita (66% vastanneista). Sen lisäksi somessa ylläpidetään sosiaalisia suhteita, lähes puolet (40%) ilmoittivat myös käyttävänsä somea verkostoitumiseen. Luonnollisesti somea hyödynnetään myös oman sisällön levittämiseen sekä toisten tuottamien sisältöjen selaamiseen. Näiden tulosten pohjalta uskallan väittää, etteivät tutkijat juurikaan eroa muista käyttäjäryhmistä somen käyttötottumusten suhteen. Viidennes vastaajista ilmoitti käyttävänsä somea enemmän kuin periteisen median kanavia (TV, radio, lehdet), enemmistö (51%) ilmaisi erimielisyytensä tämän suhteen. Näin ollen some ei näytä korvanneen perinteistä mediaa ainakaan näiden vastaajien keskuudessa.

Tutkimustoiminnassa vastaajat hyödynsivät somea yhteydenpitoon toisten tutkijoiden kanssa sekä omien tutkimussisältöjensä jakamisessa. Etenkin jälkimmäisen suhteen on havaittavissa positiivinen muutos edellisen kyselyn tuloksiin verrattuna, sillä vuonna 2014 yli puolet kuvasivat omaa panostaan omien julkaisujensa jakamisessa pienenä. Sitä vastoin somea ei pidetä tieteellisen keskustelun kanavana, eivätkä vastaajat uskoneet somesta löytyvän sen enempää tutkimusaiheita kuin tutkimusryhmiäkään uusille tutkimuksille. Myös tutkimusrahoituksen löytymiseen somen avulla vastaajat suhtautuivat lähinnä kielteisesti.

Edellisestä huolimatta vastanneet tutkijat katsoivat somesta olevan hyötyä tutkijoille, samoin 38% heitä oli sitä mieltä, että tutkijoiden tulisi käyttää somea enemmän. Tässä kohden jäin kieltämättä miettimään sitä, millaiseksi he kuvailisivat somen tuottaman hyödyn? Myös edellisen kyselyn tulokset osoittivat, että somea tulisi hyödyntää enemmän, mielenkiintoista on kuitenkin se, miksi näin ei kuitenkaan ole käynyt. OK, tässä kyselyssä vastaajat olivat hivenen vanhempia, mutta mielestäni se ei kuitenkaan riitä selittämään sitä, että somen käyttö näyttää edelleen olevan vähäistä tutkijoiden keskuudessa.

Ehkä eräs selittävä tekijä löytyy someen liitetyistä huonoista puolista, joista sisällön pinnallisuus nousi esiin tämän kyselyn tuloksissa. Tämä saattaa selittää myös sitä, miksi somea ei pidetä tieteellisen keskustelun kanavana. Samoin vastaajat kokivat somen vievän aikaa, toisaalta suuri osa (44%) heistä ilmoitti viettävänsä somessa kerralla 5-10 minuuttia. Someen liittyvinä haittoina mainittiin myös väärinymmärrykset sekä vihapuhe, josta julkisuudessakin on käyty keskustelua. Lisäksi virheellisen tieto, jota okainen voi halutessaan tuottaa ja levittää, nähtiin somen haittapuolena tässä kyselyssä. Somen nopeus nähtiin sekä sen haittapuolena, että etuna. Tieto leviää nopeasti ja se voi tavoittaa suuria ryhmiä. Nopeuden etu on tiedon reaaliaikainen saaminen sekä käyttämisen helppous sekä edullisuus.

Tulevaisuudessa somen kanavien ajateltiin tässä kyselyssä kasvavan sekä laajenevan. Tuloksissa nousi esiin myös toive somen tehostumisesta sekä erilaisten kanavien profiloitumisesta, jolloin ne erottuisivat selkeämmin toisistaan. Vastanneet tutkijat näkevät myös somen käytön arkipäiväistyvän edelleen.

Koska itse kuulun nähtävästi somen ”suurkuluttajatutkijoihin”, minkä johdosta oma näkemykseni aiheesta ei välttämättä vastaa sitä yleisintä, on mielenkiintoista lukea tämänkaltaisten kyselyiden tuloksia. Miten tämän nyt sitten vetäisi yhteen? Ehkä totean vain ”hieman kärjistäen”, että tutkijoiden toiveissa somea tulisi hyödyntää nykyistä enemmän, mieluiten toisten tutkijoiden toimesta. Somen sisältöihin tulee lähtökohtaisesti suhtautua kriittisesti, tosin itse kuulun siihen ryhmään, jonka mielestä kaikkeen tietoon tulee suhtautua kriittisesti, etenkin tänä aikakautena, jolloin klikit ja nopeus ovat määrittäviä tekijöitä, niin painetussa kuin printatussakin mediassa. Miten some saataisiin jalkautettua nykyistä vankemmin tutkijoiden keskuuteen? Siihen ei minulla, kuten ei nähtävästi muillakaan, ole hyvää vastausta, mutta jään kiinnostuneena tarkkailemaan miten tilanne kehittyy tulevaisuudessa.

Anja

Kyselyn tulokset voi halutessaan ladata tästä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s