Eräs eutanasiakeskustelussa säännöllisesti esiin nouseva kysymys koskee dementiaa sairastavia ja heidän mahdollisuuttaan eutanasiaan. Olemassa oleva lainsäädäntö määrittelee hyvin tarkasti ihmisen oman, oikeustoimikelpoisen sekä vapaaehtoisen pyynnön eutanasian tärkeimmäksi kriteeriksi. Tästä johtuen eutanasia dementian yhteydessä pidetään jopa haastavampana sekä ristiriitaisempana kuin esimerkiksi syöpään sairastuneiden ihmisten kohdalla. Aiheesta on vain vähän aiempaa tutkimustietoa, mikä saattaa osittain johtua sen ristiriitaisuudesta sekä sen arkaluontoisuudesta. Omassa väitöskirjatutkimuksessani tutkin vastaajien asenteita eutanasiaan viiden eri tapausesimerkin avulla, esimerkit olivat tismalleen samat, joita Ryynänen et al. käyttivät omassa tutkimuksessaan vuosituhannen vaihteessa. Viime viikolla julkaistiin Dementia-lehdessä artikkeli, jossa tarkastelimme kahden alla olevan esimerkkitapauksen tuloksia. Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

”80-vuotias potilas sairastaa vaikeaa dementiaa (vanhuuden tylsistymistä), hän makaa sikiöasentoon käpertyneenä vuoteessaan eikä ota minkäänlaista kontaktia ympäristöön.”

Kyselyyn osallistuneista 1003 sairaanhoitajasta 54.6% ilmoittivat hyväksyvänsä eutanasian dementiaa koskevan esimerkkitapauksen kohdalla. Kansalaisten ryhmässä (n=2792) eutanasian tässä tapauksessa hyväksyvien osuus oli hieman suurempi, 64.4%.

”Syvästi kehitysvammaisen 10/30/50-vuotiaan potilaan monet vaikeat ja parantumattomat liitännäissairaudet pahenevat, eikä hän ota enää minkäänlaista kontaktia ympäristöön.”

Tässä esimerkkitapauksessa jokainen vastaaja näki vain yhden ikävaihtoehdon, minkä johdosta pystyimme pohtimaan potilaan iän vaikutusta ihmisen eutanasiaan kohdistuvaan asenteeseen. Tulosten perusteella 50.0–54.7% vastanneista sairaanhoitajista sekä 58.3–60.9% osallistuneista kansalaisista ilmaisivat hyväksyntänsä eutanasiaan tämän potilaskuvauksen kohdalla. Näin ollen iän vaikutusta ihmisen asenteeseen ei voida pitää ainakaan tämän kuvauksen kohdalla suurena.

Kuten aiemmissakin tuloksissa, sairaanhoitajat suhtautuivat eutanasiaan kansalaisia torjuvammin, samoin uskonnollisten vastaajien asenteet eutanasiaa kohtaan esitettyjen esimerkkien kohdalla olivat kielteisempiä verrattuna ei-uskonnollisten vastaajien asenteisiin. Kansalaisten keskuudessa koulutetummat vastaajat suhtautuivat eutanasiaan kielteisemmin, kun taas sairaanhoitajien keskuudessa työkokemuksen pituus ilmeni kielteisempänä asenteena.

Kuten alussa kirjoitin, kysymys on ristiriitainen. Hollannissa eutanasia dementian kohdalla on mahdollista aiempaan hoitotahtoon perustuen. Belgiassa näin ei ole, aiempaan hoitotahtoon perustuva eutanasia ei ole laillinen dementian kohdalla. Vuonna 2006 Hollannissa toteutettiin 3 eutanasiaa perustuen dementiaan, vuonna 2015 tapauksia oli 109. Lisäksi 2015 raportoitiin kahdeksan tapausta, joissa eutanasian seurauksena kuollut henkilö sairasti dementiaa jonkin muun sairauden lisäksi.

Vaikka tapausten määrä Hollannissa on lisääntynyt, ei niihin liittyvä keskustelu ole muuttunut yhtään helpommaksi. Tahdonilmaisuun liittyvien tekijöiden lisäksi etenkin lääkärikunta on nostanut esiin mm. eutanasian toteuttamisajankohtaan liittyviä kysymyksiä. Sairauden alussa potilas kykenee vielä ilmaisemaan tahtonsa, mutta eutanasian toteuttamisen katsotaan olevan ns. ”liian aikaista” koska potilaan elämänlaatu säilyy edelleen määrittelemättömän ajan. Toisaalta, pitkälle edenneessä dementiassa potilas ei kykene enää ilmaisemaan tahtoaan tai ilmaisemaan mikäli he ovat muuttaneet mieltään eutanasian suhteen.  Keskustelussa on nostettu esiin myös sairauden myötä muuttuva käsitys sekä ihmisestä itsestään, että elämänlaadusta.

Länsimaisessa kulttuurissa autonomia sekä arvokkuus yhdistetään usein ihmisen älyllisiin kykyihin, mitä on aiemmassa kirjallisuudessa myös kritisoitu. Näin onkin kysytty, ilmentääkö ihmisen eutanasiaan kohdistuva hyväksyntä dementian kohdalla hänen pelkoaan joko arvokkuuden menetyksestä muistisairauden kohdalla tai taakkana olemisesta toisille? Näihin kysymyksiin en pysty aineistoni perusteella vastaamaan, mutta nostan ne esiin koska kysymykset ovat mielestäni tärkeitä, onhan dementia yksi kehittyneiden maiden yleisimmistä muistisairauksista, jota sairastavien määrän uskotaan tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä.

Anja

Lähde: Terkamo-Moisio A, Pietilä A-M, Lehto J.T & Ryynänen O-P. 2017. Attitudes of nurses and the general public towards euthanasia on individuals with dementia and cognitive impairment. Dementia: the international journal of social research and practice. DOI: 10.1177/1471301217717063