Mummoni tapasi todeta minulle että ”Hullulla on halvat huvit”. Jostain syystä tämä lausahdus oli eilen mielessäni ajellessani syntymäpäivänäni kohti Helsinkiä kuulemaan Eduskunnan eutanasia-aiheista täysistuntoa. Toisaalta, lähden vahvasti siitä ajatuksesta, että ensi vuonnakin vietän syntymäpäivääni, kun taas eilistä keskustelua tuskin kuulen tulevina vuosina, ainakaan samassa asiayhteydessä.Lue lisää
Terveisiä Surukonferenssista
Viime viikolla juhlistettiin Surukonferenssin 10-vuotista olemassaoloa Tampereella, kaksipäiväisen konferenssin muodossa, kuinkas muutenkaan. Tämänvuotinen teema: Resilienssi surussa oli hyvin ajankohtainen sekä ajatuksia herättävä. Resilienssi sanana on mielestäni haastava, ensinnäkään sille ei ole yksiselitteistä selkokielistä vastinetta ja sitä voidaankin käyttää kuvaamaan hyvinkin erilaisia asioita. Toisinaan sillä kuvataan joustavuutta, soveltamista sekä ennakointia, joskus sitä käytetään kuvaamaan selviytymiskykyä tai psyykkistä palautumiskykyä.Lue lisää
Hollannin ensimmäinen rikostutkintaan johtanut eutanasiatapaus
Hollannilla sekä Belgialla on pisin kokemus eutanasian toteuttamisesta, minkä johdosta maat toimivat usein esimerkkeinä eutanasiakeskustelussa. Vaikka lainsäädännöt ovat samansuuntaiset, erojakin löytyy ja eräs näistä eroista on se, että Hollannissa dementia on mahdollinen peruste eutanasialle, kun taas Belgiassa ei. Molemmissa maissa eutanasiaa voi pyytää ns. hoitotahdossa (AED), jossa Hollannin käytännön mukaisesti ihminen voi itse pyrkiä dementian osalta määrittelemään sen ajankohdan jossa toivoo lääkärinsä eutanasian toteuttavan. Lue lisää
Kuolema osana papin työtä
Aina välillä kalenteriin ilmaantuu tapahtumia, joita odottaa erityisesti. Yksi tällainen omassani on Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seuran huhtikuun kuukausiesitelmä, joka järjestetään 16.4.2018 klo 18:00 Tieteiden talolla, Helsingissä. Tämänkertaisen kuukausiesitelmän aiheena on Kuolema osana papin työtä, alustajana rovasti Matti J. Kuronen, jota toisinaan ”Kalma-Kuroseksikin” kutsutaan.Lue lisää
Uusi julkaisu: Sosiaalinen media ja tutkijan etiikka
Viime syksynä etiikka.fi julkaisi kolmen kirjoituksen sarjan, joka käsitteli sosiaalista mediaa tutkimusetiikan näkökulmasta. Minulla oli kunnia aloittaa sarja kirjoituksellani ”Mitä somesta on lupa poimia?”, Salla-Maria Laaksonen jatkoi aiheella ”Miten somesta kerättyjä aineistoja sopii käsitellä?” ja trilogian päätti Miia Kosonen kirjoituksellaan ”Miten viestiä tutkimuksesta somessa?”. Lue lisää
Mitä kuuluu Kanadaan lähes 2 vuotta eutanasian laillistamisen jälkeen?
Suomessa eutanasiakeskustelu on tällä hetkellä jälleen ajankohtaisempi kuin koskaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti asiantuntijakuulemiset tämän viikon tiistaina, jolloin itsekin kävin Helsingissä kuultavana. Tänään valiokunnassa on ollut valmisteleva keskustelu, osa 1, jatkoa seuraa kokousohjelman mukaan ensi keskiviikkona. Sekä kannattajat että vastustajat odottavat enemmän tai vähemmän jännittyneinä valiokunnan ratkaisua ja mediassa asiaa puidaan taas antaumuksella.Lue lisää
18 vuotta, 9 kuukautta, 6 päivää
Tämän kuun ensimmäisenä päivänä julkaistiin Marko Luukkasen kirjoittama ”Surukirja. 18 vuotta, 9 kuukautta, 6 päivää” joka kertoo isän tarinaa hänen poikansa Santerin kuoltua. Olin jo aiemmin tietoinen tämän kirjan syntyprosessista ja tunnustan suhtautuneeni siihen hieman skeptisesti. En siksi, ettenkö näkisi sen merkitystä sekä kirjoittajalle itselleen että suurelle yleisölle. Varauksellisuuteni johtui lähinnä siitä, että usein tämän tyyppinen kirjallisuus edustaa mielestäni tietynlaista ”sosiaalipornoa” jonka ääressä on helppo kahvipöydässä huokailla maailman pahuutta, kauhistella toisen ihmisen surua ja tuntea salaista tyytyväisyyttä oman elämänsä hyvyydestä. Kirjan luettuani voin todeta, että harvoin ovat ennakkoluuloni olleet yhtä perusteettomia kuin tämän teoksen kohdalla.Lue lisää
Henkirikoksen uhrin läheisten kohtaamisesta
Kun puhutaan kuoleman tai kuolevan läheisten kohtaamisesta ajatuksissa on usein tilanne, jossa henkilö on sairastunut ja hänen vointinsa on ajan kanssa heikentynyt, jolloin jossain vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa kuolema on se ainoa odotettavissa oleva asia. Kuten useissa kirjoituksissa on todettu, tässäkään tilanteessa läheisten kohtaaminen ei ole se helpoin asia, joskin he ovat optimaalisessa tilanteessa hyväksyneet kuoleman väistämättömyyden ja ovat ehkä jopa voineet siihen varautua, jättää jäähyväiset ja olla kuolevan vierellä. Aina kuolemaan ei kuitenkaan ehdi valmistautua, eikä sitä osaa edes ajatella tapahtuvaksi. Osa ihmisistä menettää läheisensä äkillisesti, yllättäen ja odottamatta. Syitä äkilliseen kuolemaan on monia kuten esimerkiksi sairauskohtaus tai onnettomuus, tässä kirjoituksessa keskityn henkirikoksen uhrien läheisiin ja heidän kohtaamiseensa.Lue lisää
Kysymys jota sietää pohtia
Toissa päivänä juhlittiin ystävänpäivää ja some täyttyi kukkasista, sydämistä sekä toinen toistaan ystävällisimmistä sanoista. Itse lähdin aikaisin ajamaan kohti Kotkaa ja opetuspäivää, joten joka aamuinen Twitter-sessioni jäi siltä päivältä väliin. Palattuani kotiin huomasin saaneeni linkin Savon Sanomien juttuun, jossa Antti Sarvela kirjoitti kuolemasta, tai lähinnä odotettavissa olevan kuoleman kohtaamisesta, omakohtaiseen kokemukseen nojaten. Juttu itsessään on lukemisen arvoinen ja herätti useitakin ajatuksia, mutta pysäyttävin on kuitenkin lopussa esitetty kysymys:Lue lisää
Päivät puuhastelua täynnä
Blogissa on ollut jälleen ”luova tauko” joka johtuu kahdesta tekijästä: kirjoittajasta sekä käynnissä olleesta aineiston keruusta. Olen kuluneen kuukauden yrittänyt sopeutua uuteen rooliini ”vapaana tutkijana”, onnistuen siinä päivästä riippuen enemmän tai vähemmän hyvin. Sohvan pohjalle en kuitenkaan ole edelleenkään ehtinyt, kun tätä ”puuhastelua” on riittänyt entiseen malliin, mikä on hyvä koska luovuttaahan ei tunnetusti saa, vaikka kieltämättä välillä mieli tekisikin. Sanonnan mukaan ”näillä mennään” tästäkin eteenpäin.Lue lisää
Anja Terkamo-Moisio 